Kirjavinkkejä mielenrauhaan ja läsnäoloon

by Tiia

Moni varmasti tietää, että rakastan lukemista (täältä löydät aiheeseen liittyvän postauksen). Lukeminen on itselleni erittäin rakas harrastus, tapa kohdata erilaisia tunteita sekä keino lisätä tietämystä ja ymmärrystä. Se on myös mahdollisuus löytää mielenrauhaa ja sisäistä voimaa: kirjalla, joka resonoi juuri oikealla hetkellä, voi olla mitä suurin vaikutus omaan ajattelu- ja toimintatapaan.

Kun olin viime vuonna syvimmässä synkkyyden tilassani uupumuksen suhteen, pakenin kirjoihin. Luin fiktiivistä kaunokirjallisuutta, jonka avulla pystyin hetkeksi siirtämään oman pahan oloni syrjään. Tiesin kuitenkin, etten voi ikuisesti pitää päätä pensaassa, joten pikkuhiljaa aloin lukea myös lempeää ja opastavaa kirjallisuutta liittyen uupumuksen ja masennuksen hoitoon sekä ennaltaehkäisyyn.

Luin tietokirjoja ja self help -oppaita, ja opiskelin tietoisen läsnäolon hyvinvointivaikutuksista sekä ylipäänsä mindfulnessin hyödyistä. Oli kirjan lähestymistapa mikä tahansa, lähes kaikissa toistui sama teema: voidaksesi hyvin sinun täytyy harjoittaa tietoista läsnäoloa ja hetkeen pysähtymistä sekä kasvattaa itsetuntemustasi.

Keräsin tähän postaukseen muutamia kirjoja, jotka olen itse kokenut jollain tapaa hyödyllisiksi tai muuten vain miellyttäviksi lukea.

Ehkä tästä listasta on sinulle hyötyä, jos kaipaat luettavaa liittyen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja nimenomaan oman mielen kautta tapahtuvaan muutokseen.

Sarah Silverton: Mindfulness – Tietoisen läsnäolon läpimurto: Vallankumouksellinen tapa kohdata kiire, stressi, ahdistus ja masennus (suom. Taija Mård)

Kirja avaa lempeästi tietoisen läsnäolon periaatteita: mistä se on kehittynyt, kuinka sitä voi kokea, mikä vaikutus sillä on muun muassa aivoterveyten sekä mitä etuja tietoinen läsnäolo tuo mukanaan. Kirja sisältää myös hyviä tekniikoita hengityksen ja kehon tiedostamiseen. Kirjassa käsitellään monipuolisesti masennuksen oireita ja syitä samoin kuin stressiin ja ahdistukseen suhtautumista. Myös ihmissuhteet ja yhteyden luominen toiseen mindfulnessin avulla sekä läsnäolo lasten kanssa on nostettu omiksi erillisiksi luvuikseen.

Anu Iisakkila: Menolippu mielenrauhaan

Luin tämän kirjan vasta hetki sitten, ja tykästyin siihen todella paljon. Kirja on kirjoitettu selkeästi ja miellyttävästi, ja se sisältää myös lukuisia helppoja harjoituksia, joista osa on melko nopea toteuttaa. Harjoitukset ovat monipuolisia, joten jokainen löytää varmasti itselle sopivimman vaihtoehdon (hengitys-, kirjoitus-, ja mielikuvaharjoituksia).

Kirja palvelee sinua, joka haluat palautua työelämästä tai minkä tahansa muun elämäsi osa-alueen kuormituksesta, vaikka et tuntisikaan oloasi kuormittuneeksi.”

Kirjassa paneudutaan palautumisen maailmaan hyödyntäen psykologiaan pohjautuvan DRAMMA-mallin runkoa. DRAMMA on lyhenne kuudesta psykologisesta ydintarpeesta, jotka meillä kaikilla on. DRAMMA-tarpeita ovat irrottautuminen (detachment), rentoutuminen (relaxation), omaehtoisuus (autonomy), taidonhallinta (mastery), merkityksellisyys (meaning) ja yhteenkuuluvuus (affiliation). Tiede osoittaa, että kun nämä tarpeet täyttyvät, elämme hyvinvoivaa, terveytta edistävää elämää, olemme tyytyväisiä sekä koemme enemmän positiivisia ja vähemmän negatiivisia tunnetiloja. DRAMMA-mallin ytimessä on ajatus, että voimme itse täyttää nämä kuusi psykologista tarvettamme.

Kirja etenee yksi malli kerrallaan, ja jokaisessa luvussa käsitellään kulloistakin mallia perusteellisesti ja monipuolisesti. Kirja on opas nimenomaan palautumiseen, sillä sitä meistä jokainen tarvitsee oli kyseessä sitten palautuminen mieltä kuormittavasta tai jostain mielekkäästä asiasta. On lohdullista, että myös palautuminen on taito, jonka voi oppia ja jota voi itse aktiivisesti kehittää.

Jouni Hallikainen: Total Yin – Terveyttä, tyyneyttä ja tyytyväisyyttä yinjoogalla

Kuten nimikin jo kertoo, tämä kirja käsittelee yinjoogaa. Halusin silti nostaa kirjan mukaan listalle, sillä välillä tietoinen läsnäolo ja mielen tyyneys on helpompi saavuttaa kehon kautta. Kun laskeudut rauhoittavaan ja venyttävään asentoon, teet ensisijaisesti hyvää fyysiselle kehollesi. Kuitenkin myös mielesi saa ansaitsemaansa lepoa, sillä syvät hengitykset ja usean minuutin mittaiset asanat pakottavat lempeästi keskittymään juuri tähän hetkeen.

Mitä suurempi myllerrys elämässäsi on käynnissä, sitä enemmän tarvitset juuri levollisuutta ja pysähtymistä. Yinjoogan sisällä on ymmärrys siitä, että asioilla on aina kaksi puolta – yin ja yang. Tämä kaksinaisuus tarkoittaa sitä, että aivan kuten jokainen lihas ja nivel kaipaavat liikettä, ne kaipaavat myös lepoa. Jokaisen mieli tarvitsee haasteita, mutta myös palauttavia hetkiä rentoutukseen. Yinjooga tarjoaa tasapainottavaa harmoniaa sekä erinomaiset olosuhteet keho-mielen palautumiselle ja eheytymiselle.

Kirjassa käsitellään monipuolisesti yinjoogan vaikutuksia kehoon ja mieleen. Kirjan parasta antia ovat kuitenkin kymmenet yinjooga-asanat: Jokainen asento sisältää selkeät kuvat sekä perusteelliset ohjeet, kuinka asana rakennetaan ja kuinka siitä poistutaan. Koska jokaisen keho on erilainen, asanoista löytyy myös helpotettuja variaatioita. Jokaisen asanan kohdalla on myöskin kerrottu, mitkä ovat sen hyödyt. Esimerkiksi Sudenkorento (Upavistha konasana) puhdistaa kehoa ja mieltä, poistaa kipuja (mm. alaselkävaivat ja päänsärky), vähentää pelkoa sekä kiukkua ja tekee hyvää nivelille, lihaksille sekä jänteille.

Rosa Nenonen: Merkityksellisen työn kaava – Toteuta itseäsi, muuta maailmaa

Kirjassa Rosa Nenonen avaa lukijalle, kuinka toteuttaa itseä ja kokea merkityksellisyytta siinä työssä, jota teemme. Pohjana hän käyttää positiivisen psykologian opintojaan. Positiivinen psykologia on osa-alue, joka keskittyy ihmisen hyvinvointiin, vahvuuksiin ja voimavaroihin ja näiden edistämiseen.

Vaikka kirja käsitteleekin nimensä mukaisesti työn merkityksellisyyden löytämistä, on tekstissä myös paljon hyviä huomioita oman ajatusmaailman kyseenalaistamiseen. Kirjassa on hyviä kysymyksiä, jotka saavat pohtimaan muun muassa omaa tarinaasi, arvojasi sekä vahvuuksiasi; sitä, onko oma ajatusmallisi optimistinen vai pessimistinen; oletko uskollinen omalle persoonallesi ulkomaailman paineissa; kuinka päästä eroon itsekritiikistä ja tuoda tilalle itsemyötätuntoa.

Kirjan lohdullisin sanoma on kuitenkin se, että voit muuttaa oman tarinasi kulkua. Älä siis anna menneisyytesi rajoittaa sitä, mitä voit olla tulevaisuudessa.

Sanna Leino: Stressitohtori – Enemmän itsetuntemusta, vähemmän stressiä

Kirjan keskeinen sanoma on, että jokainen meistä kokee stressiä eri asioista ja eri tavoin. Stressin säätelyssä itsetuntemus nouseekin avainasemaan. Kirjan harjoitusten avulla pystyt kartoittamaan oman elämäsi stressitekijöitä ja omia stressitaipumuksiasi. Kun opit aidosti tuntemaan itsesi, voit ymmärtää paremmin, mikä sinua kuormittaa, voit opetella säätelemään stressiäsi, ja tehdä valintoja mielekkäämmän ja omannäköisen arjen puolesta.

Sanna Leinolta löytyy myös Stressitohtori-niminen blogi.

Jon Kabat-Zinn: Olet jo perillä – Tietoisen läsnäolon taito (suom. Tuija Turpeinen)

Kirjan ytimekkäät ja valaisevat esimerkit johdattavat sinut harjoittamaan ja soveltamaan tietoista läsnäoloa omassa elämässäsi ja arjessasi. Tämä kirja sopii oppaaksi niin uusille meditaation harjoittajille kuin jo siihen perehtyneillekin. Teksti on miellyttävää, ja se herättelee huomaamaan jokaisen hetken ainutlaatuisuuden.

Löytyykö sinulta kirjavinkkejä, joista haluaisit kertoa muillekin?

Lisää luettavaa

2 comments

Merja Savolainen 16 marraskuun, 2021 - 8:10 am

Kiitos vinkeistä Tiia, olit kyllä monipuolisesti käsitellyt meitä kaikkia koskettavaa teemaa useasta eri näkökulmasta. Tuo tietoisen läsnäolon läpimurto omassa kirjahyllyssä jo onkin, olisiko siulla vinkkejä kuinka saada jokin tai jotkin noista toimivista harjoituksista vietyä käytäntöön ihan päivittäiseksi rutiiniksi?
Omassa käyttäytymisessäni huomaan, että innostun helposti uusista asioista nimenomaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyen ja pidän toimintaa yllä jonkin aikaa. Mutta helposti tilalle tulee jotain vielä kiinnostavampaa.
Parhaan hyödyn noista harjoituksistakin varmasti saa, kun saa sen päivittäisen rutiinin muodostettua.
Vinkkejä tähän?

Reply
Tiia 16 marraskuun, 2021 - 10:57 am

Kaunis kiitos kommentistasi, Merja!
Tietoinen läsnäolo vaatii harjoitusta, kuten mikä tahansa muukin taito, jonka haluaa oppia. Aluksi, ainakin itselläni, se vaati hyvinkin tiukkaa pitkäjänteisyyttä, mutta nykyisin pystyn jo parilla syvällä hengityksellä maadoittamaan itseni juuri tähän hetkeen. Hengitys onkin se kaikkein paras ankkuri, jolla tuoda mieli jostain muualta tähän: pitkä sisäänhengitys, tauko, pitkä uloshengitys. Tärkeintä on siis keskittyä vain ja ainoastaan hengitykseen ja sen kulkuun. Ja tätä voi jatkaa juuri niin pitkän ajan kuin itsestä tuntuu hyvältä. Samalla voi pitää myös vasenta kättä rintakehän ja oikeaa kättä vatsan päällä, ja sitä kautta tuntea, miltä hengitys tuntuu fyysisesti kehossa, kun vatsa nousee ja laskee.
Tietoisen läsnäolon voi helposti tuoda mukaan mihin tahansa päivän askareeseen olipa se sitten suihkussa käynti, hampaiden pesu, tiskaus, musiikin kuuntelu, luonnon katselu jne. Tärkeintä on pysähtyä hetkeen ja kokea se kaikilla aisteilla: miltä tuntuu, miltä tuoksuu, miltä kuulostaa, miltä maistuu, miltä näyttää. Voi esimerkiksi päättää yhden päivittäin toistuvan rutiinin, johon ottaa mukaan myös tietoisen läsnäolon; joku asia, mitä teet päivittäin ja minkä äärelle on miellyttävä pysähtyä. Onko se sitten aamun ensimmäinen kahvi/teekupillinen tai vaikka käsien pesu. Itselläni esimerkiksi iltaisin kasvojen puhdistus ja kosteusvoiteiden levitys on yksi päivän hetkistä, jolloin pyrin keskittymään vain juuri tuohon toimeen. Aluksi mieli saattaa helposti lähteä harhailemaan, se on täysin luonnollista, mutta sen voi onneksi palauttaa lempeästi takaisin hetkeen ja jatkaa mitä sitten onkaan tekemässä. Sama juttu hengitysharjoitusten kanssa: jos mieli harhailee, se ei haittaa mitään, sillä jo tuon tajuaminen on osa läsnäoloa. Seuraavalla sisään- ja uloshengityksellä voi jälleen keskittyä pelkästään hengityksen kulkuun.
Tärkein neuvoni on, että löytää sen itselle parhaiten sopivan keinon ja pyrkii muodostamaan siitä rutiinin, kuten itsekin sanoit. 🙂

Reply

Leave a Comment

Sivusto käyttää evästeitä. “Hyväksy”-nappia painamalla hyväksyt evästeiden käytön. Evästeet tekevät sivuston käyttämisestä helppoa, nopeaa ja käyttäjäystävällistä. Hyväksy Lue lisää