Viimeksi olen listannut kuukauden suosikkejani joskus keväällä, mutta nyt otin jälleen tavoitteekseni kirjata tässä kuussa ilahduttaneita asioita muistiin. Koska tänä vuonna marraskuun pimeys on iskenyt enemmän kuin aiempina vuosina, on ollut hyväkin pysähtyä nauttimaan pienistä merkityksellisistä asioista ja hetkistä, joiden ansiosta muuten niin harmaa kuukausi on saanut hieman pehmeyttä ympärilleen.
Kolmen päivän rentouttava miniloma
Kun huomasin, että työvuoroihini oli kirjattu ihana pidennetty viikonloppu, päätin jo ajat sitten, etten tee kyseisille päiville mitään suunnitelmia. Minulla ei ole ollut koko kesänä tai syksynä yhtään lomaa (seuraava palkallinen loma on sekin vasta ensi kesänä), joten kaikki palautuminen tapahtuu pelkästään vapaapäivinä.
Noiden kolmen päivän ajan tein – tai olin tekemättä – juuri sitä, mitä sillä hetkellä halusin. Ja voi, kuinka ihanaa oli viettää edes muutama päivä täysin ilman aikatauluja tai pakollisia menoja!
Nukuin pitkästä aikaa hyvin, ja heräsin omia aikojani. Rakastan sitä, että heräämisen jälkeen voi jäädä vielä sänkyyn loikoilemaan; hauduttaa aamun ensimmäisen teekannullisen ja hörppiä sitä lakanoiden lämmössä hyvää kirjaa lueskellen. Myös aamiaiset tulee ehdottomasti nauttia hitaasti, pitkän kaavan mukaan. Yhtenä aamuna tilasimme aamiaisbrunssin Levainista ja jazzin kepeät sävelet taustamusiikkina antauduimme ihanien makujen maailmaan (yön yli haudutettu ohrapuuro hillolla, ah!).
Kokonaisvaltainen rentoutuminen oli ehdottomasti tuon miniloman suurin tarkoitus. Ajatus siitä, että aika levittäytyy tyhjänä edessä, on hykerryttävän ihana.
Kirjavinkki
Kuukauden parhaimmaksi kirjaksi nousi Emily St. John Mandelin Asema 11 (2014, suom. 2022 Tammi – Aleksi Milonoff). Kirja alkaa siitä, kun maailmanlaajuinen tappava virus aiheuttaa pandemian ja pyyhkäisee pois lähes koko ihmiskunnan. 20 vuotta myöhemmin ei ole enää entisenlaisia kaupunkeja tai niiden rajoja, ja myös ajanlasku on alkanut alusta – eletään siis vuotta 20.
Kirjan aikatasot liikkuvat luontevasti niin ennen pandemiaa tapahtuneissa asioissa, pandemian ensimmäisissä virallisissa päivissä ja kuukausissa kuin myös jo parikymmentä vuotta myöhemmässä ajassa. En tiedä, olisiko kirja ollut niin voimallinen, jos olisin lukenut sen ennen meidän kokemaamme pandemiaa, sillä nyt ihmisten panikointiin oli vähän liiankin helppo samaistua: miltä tuntuu se, kun jokaista vastaantulijaa pitää potentiaalisena taudinkantajana, tai kun kotiin yrittää haalia mahdollisimman paljon ruokaa ja käyttötavaraa, jotta ulos ei tarvitsisi astua pitkään aikaan.
Kirjan luettuani sellaiset arkipäiväiset asiat, kuten esimerkiksi kännykkä, toimiva nettiyhteys, sähkö, ruokakaupat ja niiden laaja valikoima, puhtaasta estetiikan kaipuusta kotiin ostettu kukkakimppu tai mahdollisuus käydä kirjastoissa ja museoissa näyttäytyvät aivan eri valossa. Mikään noista ei välttämättä olekaan itsestäänselvyys ja stabiili.
Alpan neulepaita ja -hame
Nykyisin ostan vaatteita todella harvoin, ja harkitsen ostoksiani tarkasti. En halua ostaa mitään ihan kivaa, vaan vaatteesta täytyy tulla todella hyvä fiilis: sen tulee istua hyvin, näyttää hyvältä, ja olla materiaaliltaan mahdollisimman luonnonmukainen. Toisin sanottuna toimittaja Julia Thurénia lainatakseni: ”Älä osta mitään turhaa paskaa.”
Minulla on kuitenkin tarve hieman päivittää vaatekaappiani, sillä nykyisin käytän vain hameita ja mekkoja, ja erityisesti tarvitsisin pari uutta alaosaa tuomaan vaihtelua asuihini. Olen syksyn aikana aina silloin tällöin käynyt katsomassa valikoimaa eri kaupoissa, sovitellutkin, mutta aina fiilis on ollut jotenkin plääh.
Eräänä päivänä poikkesin Nudgessa, ja huomasin, että jo pidempään minua kiinnostanut Alpa olit tullut osaksi heidän valikoimaansa. Sovitin tummanharmaata Mellow-pooloneuletta sekä saman sävyistä Reed-neulehametta, ja RAKASTUIN!
Neule on juuri sopivan väljä, ja se laskeutuu todella kauniisti, ja hameessa on tarpeeksi korkea vyötärö, josta tykkään. Mikä parasta, hameessa on erilainen neulospinta sisä- ja ulkopuolella, ja se on tarkoitettu käytettäväksi kummin päin tahansa.
Alpan tuotteet neulotaan 100 % luonnonmateriaaleista: alpakan villasta, pellavasta ja silkistä. Tuotteet suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan tuotteesta riippuen joko Suomessa tai Liettuassa. Langat hankitaan vastuullisilta toimijoilta alpakoiden kotimaasta Perusta.
Sekä neule että hame ovat molemmat 100 % alpakan villaa, ja olen ehtinyt käyttää niitä jo todella paljon – oikeastaan olen asunut tässä asuyhdistelmässä viime viikkojen ajan. Kovasta käytöstä huolimatta neulosten pinta on pysynyt todella hyvänä eikä edes paidan sileässä pinnassa ole nähtävissä pienintäkään nyppyä. Jo tämän lyhyen kokemukseni perusteella voin suositella näitä kumpaakin erittäin lämpimästi.
Pentulive
Todellista slow-tv:tä tarjoaa ehdottomasti Yle Areenasta löytyvä Pentulive, jossa seurataan tänä vuonna Möpsö-emon kolmea poikasta. Kun haluan saada välittömästi hyvän mielen, pysähdyn hetkeksi seuraamaan shiban pentujen touhuja (tai pitkiksi venyviä päiväunia).
Hengitysharjoitukset
Meditoin joka päivä, ja tässä kuussa olen kuunnellut enemmän nimenomaan ohjattuja meditaatioita, sillä niihin on ollut helpompi keskittyä. On ihanaa, että joku ohjaa minut mielikuvamatkalle ja auttaa visualisoimaan asioita, joita toivon ja joista haaveilen.
Käytän usein Insight Timer -äppiä joogatessani ja meditoidessani, sillä sinne voi luoda muun muassa haluamansa mittaisia ajastimia. Kyseisestä äpistä löytyy myös lukematon määrä musiikkia ja erilaisia läsnäoloharjoituksia. Bongasin sieltä myös 14 päivän hengitysharjoitushaasteen (14-Day Mastering Breathwork Challenge, vain englanniksi), johon osallistuin.
Rakastan hengitysharjoituksia, ja voit halutessasi kurkata vanhan postaukseni helpoista hengitysharjoituksista. Insight Timerin haasteessa avautui joka päivä uusi, noin 10 minuutin mittainen harjoitus, jossa hengitettiin tietyssä rytmissä ohjaajan opastamalla tavalla. Valtaosa harjoituksista oli minulle jo ennestään tuttuja, osa aktiivisessa käytössäkin, mutta opin haasteen aikana myös pari uutta hengitystekniikkaa.
Hengitykseen keskittyminen on ehkä helpoin ja voimallisin keino pysähtyä juuri tähän hetkeen, ja mikä parasta, sen voi tehdä täysin salassa muilta. Olen hengittänyt tietoisesti niin töissä kuin kaupan kassajonossa, junassa, sängyssä ennen nukkumaan menoa ja ulkona kävellessäni – oikeastaan missä tahansa.
Lempeitä marraskuun viimeisiä päiviä!