Sairastuin vuoden 2018 syksyllä vakavaan suolistotulehdukseen, josta onneksi kuitenkin paranin seuraavan vuoden aikana. Vaikka koettelemuksena sairastuminen ja tieto siitä, että oma keho voi totaalisesti pettää olikin yksi elämäni rankimmista, oli se näin jälkikäteen ajateltuna myös positiivinen herätys. Siitä nimittäin alkoi kiinnostukseni kokonaisvaltaista hyvinvointia kohtaan – mitä enemmän opin ja syvemmälle sukellan, sitä mielenkiintoisemmaksi tämä matka käy.
Olen lukenut ja perehtynyt paljon suoliston hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin.
Olen myös sisäistänyt, kuinka suuri merkitys sillä on koko fyysiseen kehoomme mieltä ja aivoja unohtamatta. Suolisto on äärimmäisen viisas kokonaisuus, joka vaatii tiettyjä toimenpiteitä voidakseen hyvin. Ja ne asiat, jotka pitävät suoliston terveenä ja hyvinvoivana, vaikuttavat meihin myös kokonaisvaltaisesti – järkeenkäypää, eikö totta.
Kun olin omakohtaisesti kokenut miltä tuntuu olla kehon ”vankina”, kynnys tehdä muutoksia omassa elämässä – muun muassa ruokavalioon ja stressin hallintaan – oli todella pieni. En sano, että edelleenkään olisin mikään terveellisten elämäntapojen malliesimerkki. Muutos entiseen, etenkin ruokailun suhteen, on kuitenkin huomattava. Entinen minä oli päivittäin sokeria naposteleva herkuttelija, kun taas nykyisin tiedostan paremmin, mitä suuhuni laitan ja millaisia vaikutuksia kulloisellakin aterialla on omaan hyvinvointiini.
Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tielläni yksi pysäyttävä kokemus on ollut vakava uupumus, joka lamaannutti minut alleen suolistotulehduksesta toivuttuani.
Tiedostan, ettei uupumus iske kuin salama kirkkaalta taivaalta, vaan sen syntyä on edesauttanut moni asia jo pidemmällä aikavälillä. Lievemmästä uupumuksesta minulla on kokemusta ehkä seitsemän kahdeksan vuoden takaa, mutta tällä kertaa uupumus jysähti elämääni täydellä voimallaan. Jälkikäteen olen miettinyt, teinkö elämässäni vääriä valintoja, jotka saivat mieleni niin pahasti kuormittumaan. Ymmärrän kuitenkin, että jos tämän tasoinen uupumus ei olisi tullut vuosi sitten tammikuussa, se olisi suurella todennäköisyydellä tullut ajan saatossa joka tapauksessa.
Fyysisen kehon lisäksi olen alkanut enenevässä määrin keskittyä myös henkiseen hyvinvointiini.
Olen etsinyt ja löytänyt itselleni sopivia tapoja, joiden avulla olen saanut välillä hyvinkin suureksi paisunutta stressiä ja ahdistusta lievemmiksi, ja moni näistä työkaluista on nykyisin tärkeä osa arkeani. Muun muassa tietoinen läsnäolo sekä erilaiset mielikuvaharjoitukset ovat keinoja, jotka olen todennut äärettömän toimiviksi ja jopa voimauttaviksi.
Koska työuupumus sekä erilaiset suolistosairaudet ovat nykyisin valitettavan yleisiä, haluan jakaa täällä sitä tietoa, jota olen itse näiden asioiden kanssa kamppaillessani oppinut. En väitä olevani terveys- tai hyvinvointialan asiantuntija, sillä minulla ei ole minkäänlaista kyseisen alan koulutusta, mutta omakohtaista kokemusta minulta löytyy. Etenkin suolistotulehduksen kohdalla olisin kaivannut enemmän vertaistukea ja maanläheisempää tietoa niin itse hoidosta kuin toipumisprosessistakin. Erilaisilta lääkäri- ja sairaanhoitosivustoilta lukemani artikkelit olivat nimittäin kovin kliinisiä ja alan termistöön pohjautuvia. Kaiken lisäksi ne jättivät jälkeensä hieman epätoivoisen sekä kauhistuneen olon, sillä monella sivustolla keskityttiin pelkästään oireisiin ja niiden pitkäaikaisvaikutuksiin, ei niinkään tulehduksesta paranemiseen.
Tulen siis varmasti sivuamaan näitä aiheita täällä blogissani, sillä ovathan ne tärkeä osa henkilöhistoriaani ja vaikuttavat jollain tasolla elämääni edelleen. Toisaalta ilman viime vuosien koettelemuksia en olisi se ihminen, joka olen nyt, ja osaan olla tästä myös todella kiitollinen.
Olen pikku hiljaa alkanut löytää itseni, syvimmän sisimpäni, luo. Olen oppinut, että esimerkiksi terve itsekkyys omaa hyvinvointia kohtaan on täysin sallittua, ja vain sinä itse voit tietää, mikä on juuri sinulle parasta. Olen tehnyt oivalluksia, jotka ovat tuoneet pitkän pimeyden jälkeen hymyn jälleen huulilleni ja ilon sydämeeni. Olen tästä kaikesta niin innoissani, että haluan päästä jakamaan sen kanssasi.
Jaettu ilo on paras ilo, ja jos tulet löytämään täältä edes yhden pienen asian, joka vaikuttaa hyvinvointiisi positiivisesti, olen onnistunut tavoitteessani.
Joten ihanaa, että olet löytänyt tänne! Katsotaan, mihin kaikkialle tämä polku meitä vielä johdattaa.